Entries by COMI

,

Palaavatko ”asioitsijat” tuomioistuimiin?

Toisten asioita ajavat ei-lakimiehet eli niin sanotut asioitsijat katosivat tuomioistuimista vuosikymmeniä sitten. Ammattikunta elää vain arkaistisissa lakimieskaskuissa ja oikeushistoriassa. Kaskuissa asioitsijat ovat yleensä leikinlaskun (joskus varsin ilkeänkin) kohteita, oikeushistorioitsijat taas pitävät asioitsijoita aikansa ilmiöinä ja sinänsä arvostettuina (Mia Korpiola: Hyvät, pahat ja rumat maallikkoasioitsijat, TIETEESSÄ TAPAHTUU 5/2021). Ammattikunnan tuhosta yleisissä tuomioistuimissa saadaan syyttää osaksi lainsäätäjää, […]

, ,

Rinnakkaisjulkaiseminen vauhdissa

Helsingin yliopiston kirjasto on julkaissut COMI:n kustantamia kirjoja. Kirjaston virtuaalikokoelmassa (HELDA Open Books) ovat ilmestyneet Frände, Dan ym. : Sata vuotta prosessioikeutta (2022) Koulu, Risto : Julkiset asiamiehet oikeuksiin pääsyn tukena (2021) Koulu, Risto : Kollektiivinen lainkäyttö – lupauksesta sovelluksiin (2017) Koulu, Risto : Yhdessä vai erikseen – kollektiivisen lainkäytön lupaus (2017) Koulu, Risto : […]

,

Syntyykö oikeudenkäynnissä ”lakimieshyötyä”?

Keskustelu niin sanotusta lakimieshyödystä (lawyer advantage) on taas vilkastumassa: keskustelua aiheesta on käyty niin kauan kuin lakimiehiä ja oikeudenkäyntejä on ollut. Kaikki tutkimukset (joita tosin pohjoismaista saa vakavissaan etsiä) osoittavat, että asianosainen todella saa tällaista hyötyä. Lakimieheen turvautuva oikeudenhakija voittaa useammin kuin omaa asiaansa ajava: hän saa myös enemmän myönteisiä oikeudenmukaisuuskokemuksia kuin omin päin asiaansa […]

, ,

Julkaisuyhteistyötä yliopiston kirjaston kanssa

Helsingin yliopiston kirjasto aloitti COMIn kustantamien kirjojen julkaisemisen niin sanotussa virtuaalikokoelmassaan (HELDA Open Books). Ensimmäisenä ilmestyi ennakkotiedoista poiketen Risto Koulun ”Julkiset asiamiehet oikeuksiin pääsyn tukena” (2022). Kirja löytyy osoitteesta https://doi.org/10.31885/9789515150783 Oikeustieteen tutkimuksessa on totuttu ajattelemaan, että kansalainen vaikeuksista huolimatta lopulta pääsee omin voimin oikeuksiinsa. Joskus siihen tarvitaan julkisen vallan apua esimerkiksi julkisen oikeusavun muodossa, joskus […]

,

Kevennetyn oikeudenkäynnin ensimmäinen nousu ja aikainen tuho

Harva juristi perehtyy keskiaikaan tai ainakaan Englannin historiassa kuningas Rikhard III:n valtakauteen. Jos joku sen tekee, hän huomaa, että juridiikassa mikään ei tunnu olevan aidosti uutta. Kaikki kun toistaa itseään: tällä hetkellä keskustellaan siitä, olisiko niin kutsuttu kevennetty oikeudenkäynti vastaus oikeuden saavutettavuuden ongelmaan. Sama kysymys oli esillä jo seitsemänsataa vuotta sitten, vaikka itse käsite oli […]

,

Käytännön taidot -kurssit käynnistyvät jälleen

COVID19-rajoitukset ovat iskeneet raskaasti oikeustieteen opetukseen. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa lähiopetus katosi vähäisin poikkeuksin yli kahdeksi vuodeksi tai kauniimmin sanottuna ”korvattiin” etäopetuksella. Siirtyminen etäopetukseen tapahtui yliopiston johdon ukaasilla, joka toi mieleen Neuvostoliiton kuuluisan GOSPLAN-keskusviranomaisen politiikan. Tavoite yrityksille tai tässä tapauksessa opettajille asetettiin keneltäkään mitään kysymättä. Opettajat määrättiin ottamaan kursseillaan etäopetus välittömästi käyttöön. Miten se tapahtuisi, […]

, ,

Sivu taas toiminnassa!

COMIn kotisivu oli muutaman päivän ajan suljettuna teknisten ongelmien takia. Ongelmat aiheutuivat sivuston iästä, se sai ensimmäiset uutisensa jo parikymmentä vuotta sitten. Vaikeudet on lukuisten välivaiheiden jälkeen voitettu, mistä ansio – ja kiitos – kuuluu mikkeliläiselle Verkkoverstas Oy:lle. Sivu toimii nyt normaalisti. Väliaikana saatiin tieto siitä, että Helsingin yliopiston kirjasto rinnakkaisjulkaisee sivulla olleiden COMIn kustantamien […]

, ,

Ketäpä kiinnostaisi tuomarin rooli?

Niin kutsutun koulukunnan (Kaijus Ervastin keksimä sanonta) kirja ”Tuomarin roolit tuomioistuimissa” sai äskettäin hieman viivästyneen arvostelunsa juridisessa aikakauslehdessä (Paso LM 2022 ss. 674–678). Kirja nimittäin ilmestyi jo vuonna 2019. Viiveestä huolimatta arvostelu oli sellainen, jollaisia jokainen oikeudellisia tekstejä tuottava haluaisi lukea, oli niiden sävy mikä tahansa. Ensiksikin arvostelijalla eli tässä tapauksessa Mirjami Pasolla on sekä […]

,

Laskeeko ehdotettu edustajakanne aidosti oikeudenkäyntikynnystä?

Suomalainen prosessilainsäädäntö on perinteisesti kirjoitettu tuomioistuinten ja tuomareiden näkökulmasta. Lainsäätäjä ei ole mainittavasti kantanut huolta siitä, miten oikeutta hakeva kansalainen saa asiansa tuomioistuimeen. Sen sijaan pääsy tuomioistuimeen (eli access to court) on ollut kiitettävästi esillä Euroopan unionin oikeuspoliittisella agendalla. Tosin tästä eurooppalaistumisesta on toistaiseksi hyötynyt vain kuluttaja ja hänkin vain kiistoissaan elinkeinonharjoittajan kanssa. Toki sekin […]

,

Sopuisa kansa vai surkea oikeussuojajärjestelmä?

Blogikirjoittelu on nopein ja helpoin tapa saada mielipiteensä julkisuuteen. Vertaisarvioinnin tai aikakauslehden aikataulun tuomaa viivettä ei ole, ja kirjoittaja välttyy referee-arvioijan joskus erinomaisen asiaatuntemattomilta kommenteilta. Nopeudella ja helppoudella on kuitenkin hintansa, joskin kirjoittaja sen usein unohtaa. Harvalla blogilla on laaja ja vakaa lukijakunta, joten ansiokkaatkin kirjoitukset menevät virtuaalisille tyhjille seinille. Blogikirjoitukset ovat sitä paitsi todellisia […]